Heipähei kaikki kirjoittajat! Päätin pitkästä aikaa kirjoitella tänne omalähtöisesti, ja nyt teenkin oikein uhrauksen:D Joulunodotuspäivinä tein tämmöisen mietelausekalenterin. Nauttikaa ja kommentoikaa myös pliis! (uhraukseksi tosiaan kai voi sanoa, sillä tämä vaati ja vaatii edelleen pokkaa)
Mietelausejoulukalenteri 2008
1.12. Koskaan et pääse eteenpäin,
ellet hyppää tuntemattomaan tässä tunnetussa maailmassa
2.12 Miksihän vihaan heitä, jotka
eivät suostu sukeltamaan itseensä? Luultavasti siksi, että he
kaikin tavoin pyrkivät estämään myös muiden sisäisen etsinnän
3.12 Jos oikeidenmukaisuus niin kuin
me sen tunnemme onkin silkkaa epäoikeudenmukaisuutta. Mikäpä me
olemme tuomitsemaan ketään, ennen kuin olemme vaeltaneet hänen
mokkasiineissaan auringonnousun ja laskun
4.12. Fanaatikot luulevat
paljastavansa totuuden, mutta sen sijaan peittelevät sitä
henkensä kaupalla
5.12. Olemme kaikki eriskummallisia;
emme tuskin sentään kukaan hirviöitä
6.12. Matka itsenäisyydestä
riippuvuuteen voi olla pieni tai suuri: tasapaino näiden
välillä on kuitenkin löydettävä
7.12. Helppo ei ole tie, joka
kirjoittamisen kautta vie. Helpompi ehkä muu, mutta
itsetuntemuksesta huomion pois vie
8.12. Itsesi voit menettää, kun
liikaa omaksesi rohmuat. Syytä elää et sitten enää näekään.
Hillitse itsesi niin saat kaiken tuhatkertaisena takaisin.
9.12. Jos maailmankaikkeus
paljastaisi kaikki salaisuudensa, ei se enää olisi järin
kiinnostava. Jos joku toinen avaisi jo kättelyssä itsensä
sinulle kokonaan, mitä annettavaa hänellä enää vuosien päästä
olisi?
10.12. Räjähtely on elintärkeää
– ilman sen puhdistavaa vaikutusta katharsis on mahdotonta
saavuttaa. Ennen kaikkea: ole kiitollinen hänelle, joka sytytti
sinussa räjähdyssäteet!
11.12. Itsenäisty – ja tuhoudu?
Roiku kiinni – ja pelastu?
12.12. Olisikohan niin, että meidän
aiemmin käsittämämme syvyys onkin pintaa, aktiivi passiivia,
oikea väärää, epäsopu harmoniaa, luopumus omistamista sekä
päinvastoin?
13.12 En tiedä, kuinka
oikeudenmukaista on, jos elämän salaisuudet ovat luodut pienen
eliittikansan löydettäviksi.
14.12 Valtavirrasta on yritettävä
poiketa henkensä uhallakin. Valtavirrassa uivat eivät pysähdy
ajattelemaan – he kieltäytyvät siitä. He hukkuvat ennen pitkää
sen sijaan, että nousisivat pintaan. Virtaa vastaan uivia on aina
vainottu, ja olipa se sitten koitunut heidän lopukseen, on se
koitunut kunniakkaasti.
15.12. Minkä kehun löydät
toisista, löydät sen itsestäsikin – minkä moitteen saat irti
toisista saat varmasti irt myös itseäsi tutkimalla
16.12 Kohtalonsa voivotteleminen ja
ruikuttaminen tapahtuu ilmaiseksi, nautinnosta täytyy maksaa. On
suorastaan potkittava perseeseen itseään, jotta ymmärtäisi
nauttia. Ymmärtäisi voimiensa käyttämisen tärkeyden.
Ymmärtäisi myös pelkän puhtaan olemisen.
17.12 On tiedostettava, mitä
kaikkea inhimillisyyteen kuuluu, mutta on myös aikanaan päästävä
sen yli: ”korkeampaa tietoisuutta” kohti
18.12. Häpeällä kai voi vain
vapautua. Jos et itse suostu paljastamaan kaikkea, luonto paljastaa
loppupeleissä kaiken. Tai kohtalo. Tai karman laki. Tai viimeinen
tuomio. Voi tietysti olla, että ihmisen oma luonto saattaa hänet
lopulta päivänvaloon. Itsekäs vai myötäelävä luonto –
kukin saa itse keskenään päättää tai valita.
19.12. Kaikki loppuu aikanaan(mutta
sehän onkin vapauttavaa)
20.12. Ehkä sitten onkin niin, että
vain spontaanille sielulle elämän ja kanssakäymisten salaisuudet
aukeavat – minulle sitten ei taida koskaan käydä niin. Tai
sitten tämänlaisen nöyristelyn ansiosta olen suurin löytäjä
ja muut suurimpia kadottajia: totaalisesti hukassa! Väärään
vapauteen takertuneina!
21.12. Tulla lapseksi uudestaan –
siinä jouluhaastetta kerrakseen?
22.12. On suunnattava tarmo oikeaan
kohteeseen. Väkivallassa se suuntautuu väärään,se sai kerran alkunsa turhautumisesta
ja johtaa vääjäämättömään tuhoon. ”Ravistelevien”
voimien kanssa ei pitäisi pelleillä, mutta silti jostain syystä
olemme viihteellistäneet ne muinaisista ajoistamme lähtien aina
jossain muodossa. Tulisiko niitä sitten täysin katkaista, jos
joskus ovat olleet jopa hengissäsäilymisen edellytys?
23.12. Janoamme
itsemääräämisoikeutta ja siitäkin huolimatta halajamme
auktoriteettia ja turvaa – siinä ristiriitaa ihmisluonnolle
kerrakseen; hänen sekä korkeimman olennon välille.
24.12. Mitä enemmän jotain teet
sitä tottuneemmaksi sitä jotain kohtaan tulet. Mutta varo vain,
ettet jää sen pauloihin, jos sitä ei ole todettu läpeensä
hyväksi taikka puhtaaksi. Tarkkaile myöskin teetkö kaikkea
muutakin täydestä sydämestäsi vai sattuman oikusta, pelkän
tavan vuoksi.
Näissä tunnelmissa hyvää myöhästynyttä joulua sekä toivorikasta uutta vuotta 2009! Toivottaen Heidi alias Mirabella